Etela-Laos

No niin, etelassa netin kaytto oli aika kohtuuttoman kallista, joten ei enempia viittinyt kirjoitella. Nyt ollaan Kambodzan Siam Reap:ssa, ja netti kuuluu huoneen hintaan. Ja on myos niin hidas, ettei tasta mitaan maksaisikaan!

Paksesta otimme pick-upin n.40 km etelaan, Ban Muangiin, mista taas hassulla pikku lautalla menimme Don Daeng-saarelle. Saari on 8km pitka, ja lahes taydellinen hiekkaranta ymparoi koko saarta nain kuivalla kaudella, lisaksi kolmen paivan aikana naimme yhteensa 5 muuta turistia. Saarella on tosiaan 3 majoitusvaihtoehtoa, 15 usd luxusresortti, 2 usd lautamaja missa valo paistaa katon lapi, tai kotimajoitus. Me valitsimme keskimmaisen, majatalossa oli kokonaiset 2 huonetta, patjat lattialla ja hyttysverkot, jotka tuli kylla tarpeeseen.
Emme paasseet rantaa pidemmalle, kun vastaan kaveli aika iloisessa kunnossa oleva kulkue, joku soitti isoa rumpua, jotkut lauloivat, naiset tarjosivat meillekin bissepullosta lao lao-riisipontikkaa. Aika myrkkya.. Kohta vastaan tuli varsin tukevassa jurrissa vahan englantia puhuva herrasmies, joka lupasi saataa meille avaimet ym guesthouseen. Vessa ja "ravintola" ovat eri rakennuksessa, raflassa ruuat tilataan aina edellisena paivana. Ruokaa meille syotettiin ihan alyttomat maarat, aina oli joku lihakeitto, yks iso purkki sticky riisia, ja yks lautasellinen vihanneksia, joskus viela omeletti ja hedelmia. Varsinkin aamuisin sai oikeasti taistella, ettei nyt ihan hirveasti jattais.. Ekana paivana mentiin seka aamupalan ja lounaan jalkeen paikkareille kun ei vaan jaksanut mitaan muuta! Kai ne meinas kun ollaan kuitenkin n. puolentoista paikallisen kokoisia, niin syodaankin sen mukaan! Kana mita saimme oli jotain aika erilaista kuin kotibroileri, hyvankin nakoista palaa sai jauhaa ihan tosissaan, eika niita hyvia paloja kovin montaa lautasella ollut. Mutta maukasta oli! Kylalla kaydessamme "jouduimme" istumaan vahan iltapaivaa kylan ukkojen kanssa, tietty laolao kierti jatkuvasti. Koko ajan saa pennuille huudella sabaidiita ja hellouta. Ekana paivana vahan satoi, joten emme juurikaan mitaan tehneet. Ranta on tosiaan upea, ainoana miinuksena puhvelinpaska, jota loyyy pahimmillaan parin metrin valein, mutta kylla paikalliset silloin talloin kavi niita kerailemassa. Toi hauskan lisan rantafutikseen, vahan niinkuin olis ranta taynna puolustajia! Pallo ja jalat onneksi saastyi osumilta. Kylan ainut suihku on tosiaan Mekong-joki, ekana paivana tuli melko selvaksi, etta suihkuttelu kannattaa hoitaa aurinkoiseen aikaan, vesi oli tosin ihan ok lampoista. Lahtopaivana kavimme isantamme Mr. Sii:n kanssa kiertamassa kylaa, katselimme bamburiisin tekoa, juttelimme paikallisille Siin tulkkaamana, ja polttelimme saarella kasvatettua tupakkia kylan paallikon kanssa. Aika vahva aromi kieltamatta! Tosi mahtava paikka, toivottavasti pysyy vahan koskemattomana viela pitkaan.

Siita joen yli Champansakiin, vanhaan paakaupunkiin mista ei kylla kovin positiivinen kuva jaanyt. Jalleen paikka missa turistit kay vain kaantymassa, eika palvelu ym paata huimannut. Kavimme Wat Phoulla, mika on suurin khmer-monumentti Kambodzan ulkopuolella. Piti kiiveta aika korkealle isoja kiviportaita pitkin, ja paalla oli pieni temppeli, pari buddhaa ja tosi hieno kallioseina. Kokonaisuutena paikka oli kylla aika pettymys.. Paasymaksu on kuusinkertaistunut 2 vuodessa, ja vetta sai vaan portaiden ylapaasta 2,5 kertaa kalliimmalla kun normaali kaupasta. En suosittele.

Parin paivan paasta menimme jalleen joen yli, ja kavelimme 4-5km isolle tielle odottamaan bussia. Tuure sai taas innostunutta huomiota skeittaamalla tiella. Tunnin paasta tuli minivan, milla paasimme ihan etelaan, 4000 saarta kohti. Paatimme ensin menna Don Khongille, joka on saarista suurin, mutta tosi hiljainen. Pyorailin melkeni koko saaren ympari n 20 km ja oli tosi hienon nakoista.. Soin joidenkin paikallisten kanssa, nuudelikanakeittoa, vihanneksia ja possua, joka syotiin nahkoineen laskeineen kaikkineen, ja janteineen. Ihan hyvaa, piti vaan purra niin kovaa etta melkein pahaa teki! Hengailtiin lopulta 4paivaa, pelailin paikalliten kanssa myos futista kuivaneella riisipellolla, joka oli hullun hauskaa. Maata pitkin kun pallo ei mennyt puolta metria suoraan. Oltiin paljon sveitsilaisen Michail:n kanssa, meidan ikainen heppu joka osasi aika hyvin kielta, kaytiin usein syomassa paikallisten ravintolassa.

Seuraavaksi menimme Don Det:lle, joka on todella reppureissaajien suosiossa. Eika mikaan ihme, saari on luonnoltaan niin paratiisi kun osaa kuvitella.. Tosi paljon nuoria, paljon myos majapaikkoja ja ravintoloita. Hinnat on aika alhaiset, toistaiseksi, kuulemma viidessa vuodessa paikka on muuttunut radikaalisti. Viereiselle saarelle paasi pyoralla siltaa pitkin, jossa on upea hiekkaranta, ja aika komea vesiputous. Tutustuimme Itavaltalaiseen Floren:n ja Thaimaalaiseen Nid:n, joiden kanssa tulimme yhdessa tanne Kambodzaan. Nid osaa myos sujuvasti Laoa, joten han sai puhuttua meille yksityisen slow boatin, jolla matkasimme aina Stung Trengiin Kambodzaan asti. Ei kasittaakseni tosiaan mikaan turistin perusvalinta!

Kattellaan nyt tata Kambodzaa, hyvalta vaikuttaa toistaiseksi. Huomenna mennaan Angor watia katsomaan!