Thaimaasta Laosiin, kannykka ei enaa kuulu :)

Aikaisemmista tiedoista poiketen kukkafestivaali Ghiang Maissa olikin la 1.2. eika sunnuntaina... kaytiin siella jokatapauksessa, ihan hullusti porukkaa! Kyseessa on siis kulkue, missa meni 10 - 15 yltapaalta ja sivuilta kukin koristeltuja vaunuja. Missattiin itse kulkue, koska nukuttiin niin pitkaan, ja luultiin etta se on vasta myohemmin, mutta nahtiin vaunut jokatapauksessa. Hienoja olivat! Niin ja markkinat oli tietty pystyssa, niinkuin aina jokapaikassa.
Illalla paatettiin seuraavana paivana jatkaa matkaa bussilla suoraan rajalle Chiang Khongiin, ja kaytiin katsomassa pari futispelia.

Aamulla herattiin puol ysilta, suihkusta tuli vaan kylmaa vetta..No ainakin heras hyvin! Sit tsekattiin itsemme ulos GH:sta, ja syotiin aamiaiset. Taxi bussiasemalle, ja ei muuta kun odottelemaan.. Otettiin halvimman luokan bussi, mika oli aika mielenkiintoinen! Ensinnakin penkit oli TOSI kapeat, istuttiin kaikki kolme vierekkain, mika oli aika tuskaa. Kerrankin tunsi itsensa leveaharteiseksi! Tie oli alkuun todella todella mutkaista, yla ja alamakea, valilla tuskaisia tietoita.. Mutta maisemat oli lahes koko ajan tosi hienot. Eka tauko oli n. 1,5h jalkeen, jonka jalkeen koko loppumatkan tv:sta pyori Thai-karaoke nauhat, niin kovalla ettei nukkumista tai oman musiikin kuuntelua tarvinnut harkita.. Eika kukaan edes laulanut prkl.
puolen tunnin tauko oli n. puolivalissa, ja loppumatka mentiin yhta kyytia. Lopulta matkaa kesti n. 7h, oli aika valmista kauraa sen jalkeen!
Perilla mentiin tyyliin ekaan Guest Houseen, syomaan ja unille. Ruoka ei kunnolla maistunut vielakaan.

4.2. Aamulla sit kaveltiin joen rantaan raja-asemalle, ja poistuttiin maasta hassulla paatilla Laosin puolelle. Siita noin tunnin venailun jalkeen kadessa oli Laosin viisumi, ja 1400B vahemman rahaa, viisumi napsahti ihan laput tayttamalla. Ostettiin liput slow boat:in, 750B, jotain sipseja ja banaaneja, ja hypattiin laivaan!

Laiva oli aika hassu.. Puinen, pitka, katto muttei ikkunoita, ja ihan sikana porukkaa.. Tays kaaos aluksi, mutta kylla se siita sitten. Maisemat oli ihan mielettomat, kumpuilevaa vuoristoa, joka on ihan taytta viidakkoa, valilla kunnon hiekkarantoja, valilla kallioita ja isoja kivia, valilla kaikkea sekaisin. ja vain siella taalla joitain taloja. Aina valilla laiva pysahtyi joen rantaan, ja ihmisia hyppi joko ulos tai sisaan, vahan erilaisia bussipysakit taallapain! Rannassa nakyi myos paljon jotain puhveleita vilvoittelemassa, valilla speedboat painoi sairasta vauhtia ohi, niilla meidan parin paivan matka menee kuudessa tunnissa! Hullua! Tapasin muuten mukavan ruotsalaisen nimeltaan Mika, joka puhui sujuvaa suomea! Hanen aiti oli kotoisin mistas muualtakaan kuin Jyvaskylasta, mutta oli mennyt ruotsalaisen kanssa aikanaan naimisiin. Myos pari suomalaista oli lisaksemme kotimaatamme edustamassa.
N. 7 tunnin matkan jalkeen pysahdyimme yoksi Pak Beng-nimiseen pikkukylaan, joka eli kylla taysin turismilla, heti kun laivasta paasi, oli ukkoa joka hihassa tarjoamassa kaikkea majapaikasta oopiumiin, tai ihan vaan apua laukkujen kantamiseen(mista toki veloitetaan perilla rankasti). Meille tarjottiin huonetta kolmella sangylla 200B, ja otimme sen. Huoneessa oli valmiina vain kaksi sankya, eika kolmatta lupauksista huolimatta kuulunut, ennen kun lahes omin kasin kavimme sellaisen hakemassa.. Kolmatta hyttysverkkoa emme ikina saaneet, onneksi on oma. Hyva juttu oli, etta ikkunasta nakyi Mekong, ja naimme tulikarpasia!
Toinen kusetusyritys tuli ravintolassa, missa tarjoilija yritti vieda vaihtorahoista 20000 K, eli reilua euroa, tamakin onneksi saatiin puhumalla omaan taskuun.. Hirvea paikka noin pikavisiittina, kaikesta huokuu etta sinne tullaan VAIN yoksi, eika kukaan jaksa ikina palata valittamaan. Niin joo, riisista pitaa maksaa erikseen 5000 K, eli se ei ikina kuulu annokseen..

Seuraavana paivana matka veneella jatkui, tanaan matkaa olisi about kymmenen tuntia.. Paatti alkoi kovine penkkeineen vahan tokkia, mutta eipa auta valittaa.
Istuimme paatissa alkumatkan kahden Irlantilaisen tyton kanssa, molemmat olivat juuri valmistuneita arkkitehteja, ja kovin innoissaan Alvar Aallosta, ja siita, etta olemme kotoisin hanen kotikaupungistaan. Hengailimme myos paljon laivan takaosassa, mista nakyi maisemat paljon laajemmalle, heitimme lappaa parin espanjalaisen kiipeilijan kanssa, parin argentiinalaisen ym ym ym.. Paljon tosi rentoa porukkaa! Loppujen lopuksi kok 17 h slow boatilla meni todella iisisti, paljon paremmin kuin 7h thaimaan bussissa..

Nyt olemme Luang Prapangissa, joka on jo vahan isompi kaupunki, n.22,000 ihmista. Eka ilta taalla kylla jarkytti, ei vaan loytynyt huonetta alle 20 USD, joten se oli pakko ottaa..No, eipa se parin tunnin rinkan kantamisen jalkeen paljoa painanut. Meinattiin etta jossei halvempaa loydy, jatkamme matkaa heti eteenpain. Tanaan aamulla onneksi loysimme huoneen 80000 K, joten ehka tanne voi vahaksi aikaa jaadakin.. Taalta saa ainakin tosi hyvaa kahvia!! Ehka n. parin paivan sisalla lahdetaan jollain tavalla liikkumaan Vang Vieniin, saa nahda koska ja miten. Tuure muuten saa todella paljon huomiota skeittilaudalla liikkuessaan, niita ei varmaan hirvesti ole taallapain nakynyt.. Koirat ei tosin taalla ole niin kovasti skeittaajan kimpussa kuin Thaimaassa.

Heidi ja Panu, ois hauska nahda vaikka Vang Vienissa? Mun DNA ei tosiaan taalla ota kenttaa, joten taytyy vaikka huomenna laittaa sahkopostia.
Mari, ei oo viela hajua mennaanko Singaporeen, mutta laita vaan maililla vaikka tietoja, majapaikka kelpaa toki aina!

Taalla sita nyt siis ollaan, ja mukavalta vaikuttaa! Jokin tauti mulla on kylla vielakin paalla, koska ruoka ei vaan valilla meinaa maistua.. Muita oireita ei oikeastaan oo. Mutta eikohan se mene ohi.